|
 |
Noiduttu poroAnimaatiosarja Noiduttu Poro on ollut suunnitteilla pitkään. Pohjoisen hurjat tarinat muodonmuutoksineen ja shamaanitaikoineen ovat kiehtoneet ohjaaja Katariina Lillqvistiä ja hän on kerännyt niitä monen vuoden ajan. Anastasia Lapsui kertoi hänelle nenetsien tarinoista ja tavasta tehdä pieniä nukkeja, joissa kuolleiden sielut elävät . ”Tämähän on kuin valmista animaatioaiheistoa”, Lillqvist oivalsi. Sarja perustuu pohjoisten kansojen, mm. saamelaisten, vanhoihin satuihin ja legendoihin. Mukana on myös Siperian pienten fenno-ugrilaisten kansojen, Alaskan ja Kanadan intiaaniheimojen sekä Grönlannin inuiittien tarinoita. Sarjan pilotti on jo kuvattu. Noiduttu Poro esiteltiin kansainväliselle yleisölle Caliciassa Espanjassa 22.9.-25.2004 järjestetyssä Cartoon Forum tapahtumassa. Sarjan jaksot (13 x 7 minuuttia) toimivat myös yksittäisinä kertomuksina. Paimentolaiskansojen uskomukset ja shamaanien mystiset rituaalit ovat yhä hengissä pohjoisen eristyneissä kylissä, mutta vain harvat filmit - enimmäkseen vain dokumentit - ovat kuvanneet tätä maailmaa suurelle yleisölle. Nukkeanimaatio on erinomainen tapa kuvata tätä rikasta ja ainutlaatuista kulttuuria. Omalla hienovaraisella, mutta voimakkaalla tavallaan tämä taidemuoto voi myös tukea vähemmistöjen kamppailua ylitse hyökyvää länsimaistumista vastaan. Musiikki on tärkeä osa sarjan kokonaisuutta. Shamaanirummut, luuhuilut ja munniharput toimivat sen pääasiallisina instrumentteina. Myös joiku on voimakkaasti läsnä useimmissa jaksoissa. Kaikissa legendoissa on sama näkemys luonnosta: yksittäinen ihminen on vain pieni osa kokonaisuutta, ja yksin ei kukaan voi selvitä hengissä. Kaikki hyvä auringon alla on tarkoitettu jaettavaksi, ja myös murheet on helpompi kantaa, kun ne jakaa muiden kanssa. Nämä ovat periaatteessa yksinkertaisia asioita, mutta ikävä kyllä peräti harvinaisia kiireen vaivaamassa post-modernissa maailmassamme.
Noidutun poron työryhmä
|
